Pääsykokeet

Ajattelin kirjoittaa monelle hyvinkin ajankohtaisesta aiheesta, sillä muistan kuinka itse etsin apua netistä oman luku-urakkani aikoihin ja kaikki apu ja tsemppi oli tarpeen. Noista ajoista on kyllä jo vierähtänyt tovi, mutta jostakin kumman syystä tuo miellyttävä kevät on painunut aika syvälle aivoihini (ja istumalihaksiini).

Itse aloitin lukemisen noin puoli vuotta ennen h-hetkeä. Jälkeenpäin ajateltuna taisin olla vähän liian ajoissa, sillä viimeisinä viikkoina ennen koetta olin niin tympiintynyt kirjoihini, etten juurikaan koskenut niihin. Joten en suosittele noin pitkää lukuaikaa kenellekään.

Koska lukurupeamani oli niin pitkä, aloitin tosi rennosti. Ensimmäisen kuukauden ajan luin pari tuntia päivässä, ikään kuin tutustuen kirjoihin. Selailin niitä, tutustuin sisällysluetteloihin ja katselin vähän edellisten vuosien pääsykoetehtäviä, jotta hahmotin vähän minkälaista osaamista itse kokeessa vaaditaan. Luin kirjat romaaninomaisesti läpi, en takertunut epäselviin kohtiin (joita siinä vaiheessa todellakin riitti!) enkä edes yrittänyt muistaa lukemaani. Lähinnä selvensin itselleni kirjojen rakennetta ja aihealueita, sillä minulle on hyvin tärkeää saada jonkinlainen kokonaiskuva aiheesta ennen kuin alan täyttämään blondia päätäni nippelitiedoilla.

Tämän jälkeen olikin jo aika käydä tositoimiin. Seuraavat kolme kuukautta istuin kirjastossa kymmenestä kuuteen joka ikinen arkipäivä, viikonloppuisin en lukenut (mutta en myöskään pahemmin rymynnyt baareissa entiseen tapaani). Tein itselleni alustavan lukuaikataulun koko keväälle, jota sitten viikkokohtaisesti korjailin. Kauppakorkeaan oli hakuvuonnani 4 kirjaa plus matikka (jota en edes yrittänyt lukea), joten mietiskelin tarkkaan, mitä kirjoja luin milloinkin. Itse tykkäsin lukea puolet päivästä yhtä kirjaa ja loppupäivän sitten toista. Jos luin samaa aihetta koko päivän, kyllästyin siihen, ja liian lyhyessä lukuajassa taas ei päässyt aiheeseen tarpeeksi syvälle. Tein myös aihesuunnitelmia seuraaville viikoille, esim. jos kirjoissa oli joku isompi kokonaisuus jota en ymmärtänyt, saatoin ruksia kalenteriin torstai-iltapäivän tavoitteeksi ymmärtää tämä kokonaisuus. Kasasin jatkuvasti lukiessani tällaista "en ymmärrä"-listaa ja purin sitä sitä mukaa kun jaksoin. Oli todella palkitsevaa ruksia asioita yli ja huomata edistymisensä. Tätä suosittelen ihan kaikille!

Kävin samanaikaisesti myös valmennuskurssilla muutamana iltana viikossa. Itselleni kurssi oli melkoinen pettymys suhteessa karvaaseen hintaan, mutta ehkä odotin liikoja. Ryhmämme oli jotenkin vaisu eikä innostanut yhtään tsemppaamaan ja lukemaan enempää, eivätkä opettajat olleet mitenkään erityisen innostavia. Kauppakorkean kirjat ovat melko simppeleitä, eikä niistä myöskään noussut kamalasti kysymyksiä, joita opettajilta olisi voinut kysyä. Itselläni tosin oli siitä mukava tilanne lukemisten kannalta, että paras ystäväni luki samanaikaisesti samoihin pääsykokeisiin ja saimme toisiltamme hirveästi tukea. Lisäksi isäni on käynyt kauppakorkean ja häneltä kysyin sitten hankalimpia kysymyksiä. En sitten tiedä olisiko kurssi tullut enemmän tarpeeseen ilman näitä "kotitukijoukkojani".

Pari kuukautta ennen koetta kiristin tahtia ja siirryin kuusipäiväiseen lukuviikkoon. Tässä vaiheessa osasin kirjat sisällöltään jo melko kiitettävästi, mutta paljon sisäistettävää oli vielä. Aloin tekemään harjoituspääsykokeita, joista oli minulle hirveästi apua. Kauppakorkeaanhan on semmoinen perus "rasti ruutuun"-koe, joten jouduin vähän sumplimaan että miten saan näistä harkoista eniten irti. Päädyinkin sitten vastaamaan jokaiseen kysymysvaihtoehtoon, sekä vääriin että oikeisiin. En hyväksynyt itseltäni pelkkää "a on oikea vastaus"-vastausta, vaan perustelin aina itselleni että miksi a on oikea vastaus ja miksi b ja c eivät ole. Tämä oli hemmetin hidasta, kun vielä sitten tarkistin asiat kaikkiin kolmeen kysymykseen kirjoista. Toisin samoja kysymyksiä satoja kertoja, ja pikkuhiljaa opin tärkeitä aihealueita tätä kautta.

Viimeiset viikot ennen pääsykoetta menivät tosiaan ihan plöröksi. Kirjat eivät kiinnostaneet, halusin juoksennella helteisillä kaduilla ihanan pojan kanssa, ottaa aurinkoa rannalla, syödä jätskiä ylioppilastalon portailla ja nauttia kesästä. Näin sitten kävikin, ja lukeminen jäi lähinnä satunnaiseksi iltaselailuksi. Viimeisinä parina päivänä en koskenutkaan kirjoihin. Näin jälkikäteen ajateltuna tämä oli tosi fiksu veto, sillä saatuani "maistaa elämää" ensimmäistä kertaa koko talven ja kevään kirjastoahertamisen jälkeen luku-urakka ja pääsykokeet menivät jotenkin oikeisiin mittasuhteisiin päässäni. Tajusin, että elämä ei kaadu siihen vaikken pääsisikään haluamaani kouluun, sillä minulla on paljon muutakin kivaa odotettavaa. En siis juurikaan stressannut kokeessa, mutta koko kevään ajan päähäni ajama tieto ei kuitenkaan ollut kadonnut sieltä minnekään. Suosittelen siis ainakin parin lomapäivän pitämistä juuri ennen koetta, ei sinne päähän enää viimeisenä päivänä mitään mahdu.

En tiedä osasinko antaa tässä yhtään vinkkejä, jokaisella kun on oma lukutapansa ja ihan erilaiset materiaalit joihin perehtyä. Vastailen mielelläni kuitenkin kysymyksiin :)

Tärkeimmät pointtini ja oivallukseni lukuajoilta olivat kuitenkin tiivistetysti:
- viimeisen päivän lepo ja lukemisesta irtautuminen, ja sen muistaminen että kaikki ei lopu pääsykokeisiin
- toistaminen, toistaminen, toistaminen
- aikataulutus, suunnittelu ja suunnitelmissa pysyminen
- kertaus tai muistiinpanojen kevyt rustailu heti lukemisen jälkeen. Esim tunnin lukurupeaman jälkeen kannattaa käyttää 10min pääpointtien kertaamiseen tai jäsentelyyn, vaikka se olisi kuinka veemäistä. Sitten lyhyt kertaus vielä päivän päätteeksi, tähän voi mennä tuntikin. Ja koko eilisen oppimissaldon kertaus heti aamustuimaan. Tunteja siihen kuluu ja on hermoja raastavan tylsää, mutta se moninkertaistaa lukemisesta tulevan hyödyn!
- vaikeiden asioiden listaus ja niiden järjestelmällinen hoitaminen
- innostus. Jos lukeminen tuntuu koko ajan ihan kamalalta, kannattaa miettiä onko ala oikea. Vaikka tentteihin luku on huomattavasti helpompaa kuin pääsykoeurakka, samaa kama sinua siellä odottaa, ja usein hiukan pienemmällä motivaatiolla.

Onnea ja jaksamista kaikille lukemisten kanssa painiville, toivotaan että puurtaminen palkitaan!


Kuvat lainattu http://weheartit.com/